Kolmen huoneen tapetointi 2013

Ensimmäisenä tapetointivuorossa olivat opettajan asunnon kaksi kamaria ja kahtia jaetun luokkahuoneen toinen puoli. Seinät olivat saaneet edellisten omistajien aikana pintaansa muovitapetit. Ne lähtivät onneksi kohtalaisen helposti repimällä irti. Kamareissa oli muovitapetin alla kaksi kerrosta vanhempia paperitapetteja, joista alemmat olivat luultavasti peräisin 1950-luvulta. Näitä paperitapetteja emme pystyneet säästämään, mutta dokumentoimme ne valokuvin.

Kamareissa oli tapetin alla 1950-luvulla asennettu kuitulevy, joka sai jäädä paikoilleen. Huokoinen levy sai pintaansa ohuelti maalia tartunnan parantamiseksi. Luokkahuoneen puolikkaan seinissä oli lastulevyä. Emme tehneet sillekään muuta kuin pakkeloimme levyjen raot. Vaikka emme lastulevyn tai muiden hengittämättömien materiaalien ystäviä olekaan, päätimme olla ryhtymättä turhan työlääseen purkuprojektiin ja jätimme tämän historiallisen kerrostuman jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Valitsimme tapetit Tapettitalon paperitapettien jugend-tyylisestä mallistosta, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin koulun rakentamisajankohtaa ja tyyliä. Kantavana ideana oli tehdä teemavärillisiä huoneita. Makuukamarista tuli sininen, toisesta kamarista vihreä ja luokkahuoneen puolikkaasta vaaleanpunainen. Vaaleanpunaisessa salissa kuten monessa muussakin koulun huoneessa oli myös helmipaneelit seinän alaosassa. Ne sävytettiin tapetin väriin sopivaksi ja maalattiin Uulatuotteen hengittävällä sisustusmaalilla.

Luokkahuoneen puolikkaan ja oppilaseteisen tapetointi 2014

Kesän 2014 tapetointiurakka oli edellistä vuotta pienempi, sillä käsittelyyn tuli vain kaksi huonetta: luokkahuoneen vielä työstämätön puolikas ja vanha oppilaseteinen, josta tulee aikanaan lastenhuone.

Luokkahuoneessa oli paljon seinää hirsipinnalla, sillä edellinen omistaja oli poistanut pinkopahvit tapetteineen. Väliseinässä oli muovipintainen tapetti. Päätimme jättää hirsipinnat näkyviin ja helpotimme näin omaa työtämme. Muovitapetti lähti melko helposti irti. Pitkän suoran seinän tapetoiminen oli mukavan vaivaton tehtävä ja jäljestä tuli hienoa. Tapetiksi valitsimme vaaleansinisen version Tapettitalon mallista Lukko. Helmipaneelien maaliksi löytyi mitä mainioimmin tapetin kanssa yhteen sointuva Uulatuotteen sisustusmaalin sininen sävy.

Oppilaseteinen oli luokkahuonetta pienipiirteisempi. Korkeutta oli luokkahuonetta vähemmän, mikä helpotti tapetin ripustamista. Huoneessa oli kuitenkin monenlaista nurkkaa, kulmaa, päällystettävää johtoa ja ohitettavaa jakorasiaa. Lisäksi seinät ja kattolinjat olivat kaikkea muuta kuin suorat. Niinpä tapetointiin vierähti kolmatta päivää, kun luokkahuoneesta selvittiin noin päivässä.

Huoneen värimaailmasta oli ajatuksena tehdä keltainen. Tapetti olikin juuri sitä sävyä kuin olimme toivoneet. Paneelien kanssa tuli sen sijaan vaikeuksia. Uulan omassa sävykartassa oli äkkiseltään sopivannäköinen maali, mutta seinässä se olikin aivan liian punasävyistä. Ei muuta kuin uutta maalia ostamaan - eikä senkään sävy lopulta miellyttänyt silmäämme seinässä tapetin rinnalla. Niinpä jouduimme vielä kolmannen kerran maalikauppaan ja sävytimme Uulan sisustusmaalin Tikkurilan keisarinkeltaisella sävyllä. Se oli jokseenkin sama kuin Tapettitalon keltaisen Jugend-tulppaani -tapetin tulppaanikuvion värisävy.

Kolmas väriversio oli viimein se, jota olimme koko ajan hakeneet, ja saimme helpotuksesta huokaisten maalata paneelit päällyslistoineen valmiiksi. Huoneesta tuli todella valoisan, lämpimän ja aurinkoisen näköinen. Väri miellytti myös huoneen tulevaa haltijaa.

Veistosalin tapetointi 2015

Veistosalin värimaailma oli melko mielenkiintoinen yhdistelmä persikkaa, harmaanviolettia ja punaruskeaa - olipa yksi puolipaneelinnurkka maalattu kirkuvanpunaisella, kiiltävällä maalilla! Päällimmäinen tapetti oli oudohko ruudullinen. Tästä lähtöasetelmasta aloitimme seinien käsittelyn.

Tapettikerrokset irtosivat paikoin suosiolla, paikoin vähän piinallisemmalla taistelulla. Alla oli kuten opettajan asunnonkin seinissä 1950-luvulla asennettu kuitulevy. Enimmältä osin jätimme sen paikoilleen. Pariovien kohdalla levy oli huonommassa kunnossa eikä tapettikaan oikein tahtonut ottaa irrotakseen, joten päädyimme poistamaan levyn ja korvaamaan sen uudella samanlaisella.

Kuitulevyn alta paljastui ennen 1950-lukua pinkopahvin päälle asennettuja tapettikerroksia kolme kappaletta, päällimmäinen sinapinkellertäväpohjainen tummalla kukkaköynnöskuviolla. Nämä jäänteet jäivät koskemattomina uudelleen asennetun kuitulevyn alle.

Kuitulevyihin sudittiin tapetin tartunnan parantamiseksi ohuelti pohjamaalia. Pönttöuunin palomuurin eksoottiset värisävyt jäivät valkoisen maalikerroksen alle. Uutta helmipaneeliakin piti asentaa pienelle pätkälle seinää, sillä paneeleja oli revitty pois varastokomeroiden tieltä 1970-luvun remontin tiimellyksessä.

Helmipaneelit saivat pintaansa pari kerrosta Uulan puolihimmeää sisustusmaalia sävytettynä Tikkurilan värikartan lämpimän vaaleanharmaalla sävyllä Shaali. Oli suorastaan helpotus, kun keskenään riitelevät aikaisemmat värit peittyivät rauhallisen uuden värikerroksen alle.

Tapetiksi valitsimme Tapettitalon jugend-mallistosta harmaan version tapetista Lukko. Huoneen suuresta koosta johtuen tapetointiin kului neljättä työpäivää, mutta lopputulos olikin sitten hieno.

Kun kaikki alkaa olla kohdallaan

Meidän ihmisasukkaiden lisäksi vaaleanpunainen sali sai syksyllä 2018 asukkaakseen Wanhan Rouvan. Hän on noin 120-vuotias, arvokkaasti ikääntynyt flyygeli. Viritys lykkääntyi kesälle 2019, sillä Wanha Rouva joutui viettämään ensimmäisen talvensa kylmässä koulussa - ei ollut järkeä virittää flyygeliä ennen vakituista asumista, talvea vasten, koska lämpötilojen ja kosteuden vaihtelut väistämättä olisivat aiheuttaneet uuden epävireen. Rouva selvisi talvesta suuremmitta ongelmitta. Kukaties flyygelin historian varrelle oli mahtunut dramaattisempiakin käänteitä kuin suomalaiset talvipakkaset?

Sinisestä kamarista tuli vanhempien makuuhuone. Olikohan koulun ensimmäinen opettaja Lyydi-neiti myös nukkunut siellä?

Vihreästä kamarista tuli yhdistetty työ-, televisio- ja musiikinkuunteluhuone. Televisio laitettiin kaappiin, koska se on ruma vempele jota emme halua katsoa - paitsi silloin kun katsomme sitä, mikä on varsin satunnaista. Kaappi näyttää paljon kivammalta! Sitä paitsi kaappiin sai sullottua paljon muutakin piilossa pidettävää kuin telkkarin.

Sinisestä salista tuli näppärä majoitustila useammallekin vieraalle.