Pikkumökin kunnostus 2015 - 2022
Pikkumökki vuonna 2012.
Useita vuosia myöhemmin katto kunnostettuna ja ympäristö selvästi avartuneena.
Pieni savusaunamökki oli unohtunut melkoisen viidakon sisään varastontakaiseen maailmaan peräpellon laitaan, kun saavuimme uusina omistajina kyläkoululle. Ei sinne meinannut päästä kulkemaankaan, niin tiheää oli aluskasvillisuus. Jos joku polku oli ennen ollutkin, oli se kasvanut umpeen jo vuosia sitten. Koko varastontaus oli yleisesti unohduksen vallassa, oli lahonneita rankakasoja joista ehkä oli ajateltu polttopuita joskus, mutta enää ne kelpasivat vain kokkoon.
Edellinen omistaja oli pitänyt pikkumökkiä tarpeettoman tavaran varastona. Sinne oli kertynyt kattoon saakka romua: jonkin keittiön pois puretut kaapistot, puulaatikoita, ison ajoneuvon kardaaniakseli ja valtava määrä muuta vastaavaa sekalaista tavaraa, jolle meillä ei ollut mitään käyttöä. Samalle roskalavalle nekin päätyivät päärakennuksen ja varaston romuvuoren kanssa.
Edellinen omistaja oli pitänyt pikkumökkiä tarpeettoman tavaran varastona. Sinne oli kertynyt kattoon saakka romua: jonkin keittiön pois puretut kaapistot, puulaatikoita, ison ajoneuvon kardaaniakseli ja valtava määrä muuta vastaavaa sekalaista tavaraa, jolle meillä ei ollut mitään käyttöä. Samalle roskalavalle nekin päätyivät päärakennuksen ja varaston romuvuoren kanssa.
Romujen siivoamisen tuloksena paljastui eteläseinältä näppärästi levyn taakse piilotettu mittava hyönteisvaurio. Levy pois ja tutkiskelemaan. Käytävät olivat suuria ja nurkasta paistoi paikoitellen päivä läpi. Hirsikorjausta olisi edessä siis. Lattiaksi oli valettu betonilaatta, joka oli huonossa kunnossa. Pohjoisnurkassa oli vielä jäljellä isokokoinen savusaunan kiuas nokisine kivineen.
Rakennuksen kivijalka oli kautta linjan pullistunut ulospäin alkuperäisiltä sijoiltaan ja alin hirsi oli mennyttä kalua. Rakennus pitäisi siis kengittää ja betonilaatta piikata pois ja tehdä rakennukseen paremmin sopiva lankkulattia. Ei kattokaan enää paraatikunnossa ollut, jalkaränni oli puhki ja ruostetta löytyi.
Painoimme mieleemme korjaustarpeet ja hoidimme niistä kiireellisimmän, katon kunnostuksen alta pois keväällä 2015 samalla kun päärakennuksen katto ruostesuojattiin ja maalattiin. Hyvän katon alla olisi rakennuksella aikaa rauhassa odotella muita korjaustoimenpiteitä.
Painoimme mieleemme korjaustarpeet ja hoidimme niistä kiireellisimmän, katon kunnostuksen alta pois keväällä 2015 samalla kun päärakennuksen katto ruostesuojattiin ja maalattiin. Hyvän katon alla olisi rakennuksella aikaa rauhassa odotella muita korjaustoimenpiteitä.
Päätimme ottaa pikkumökin länsisivun rapistuneen ikkunan työn alle kesäksi 2018. Ikkuna kun oli siinä kunnossa, ettei sen entisöintiä enää kannattanut lykätä. Siitä remontti pikkuhiljaa jatkuisi. Kukaties lattian pois piikkaus ja hirsikorjaukset kesällä 2019? Jatkon ajankohta jäi vielä pohdintaan.
Ikkunanpoka pääsi työpöydälle kittien irrotukseen, rapsutukseen, hiontaan ja pohjamaalaukseen. Poka oli varsin räjähtäneessä kunnossa, mutta hyvinkin vielä kunnostustoimien pelastettavissa. Se oli täysin samanlainen kuin opettajan asunnossa kolmen ikkuna-aukon yläpokat, huomasimme. Poka ei ollut millintarkkaa käsityötä, esimerkiksi ikkunalasien koot vaihtelivat miltei sentilläkin. Tarkasti piti merkitä jokainen ruutu, jottei kittausvaiheessa tulisi kiroiltua lasien tuskaisaa sovittelua.
Takaikkuna työstössä.
Pokalta avautuneesta aukosta oli kivaa paiskoa ulos lattian lekahajotuksessa syntynyttä muraa. Ajattelimme ensin vain kevyesti testata, mitä betonilaatta lekasta sanoo. Sehän sanoi raks. Raudoitukset olivat todella harvat, joten leka alkoi vähitellen tehdä lattiasta selvää jälkeä. Takapusikkoon alkoi kasvaa muhkea läjä kiviä, soraa, tiiliä sekä betoninkappaleita. Hengähdystauoilla oli aikaa päivitellä toukkien seulomia seinähirsiä.
Keväällä 2019 saimme iloksemme tiedon, että Museovirasto avustaisi meitä pikkumökin hirsikorjauksissa noin kolmanneksella kustannuksista. Museovirastolta se oli jo neljäs kädenojennus suuntaamme. Avustuspäätös tarkoitti, että meillä oli nyt muutama vuosi aikaa teettää korjaukset edullisemmin. Päätimme ottaa yhteyttä hirsirakentajaan ja suunnitella korjaustöiden aikataulutusta.
Hirsirakentaja ehti töihin elokuussa 2020. Kahden miehen tiimi huhki mökin kimpussa vajaan viikon verran. Alin hirsikerta vaihdettiin parilta sivulta. Lisäksi tehtiin useaan kohtaan hirsipaikkauksia. Sisäseinän pahimmat madonsyönnit paikattiin kakkoskasilla, koska ei ollut tarpeen tehdä huomaamatonta jälkeä - ne korjaukset jäisivät aikanaan piiloon, kun pääsisimme sisätilan pintaremontointivaiheeseen.
Ronskin hirsikorjauksen jälkeen pääsimme itse toimeen. Rakensimme mökkiin lattianniskat kakkoskasista. Yllätimme itsemme saamalla niskat vaateriin, vieläpä suhteellisen vähällä vaivalla. Seurakissa Topi vahti tarkasti työtämme.
Puuseppä teki karmit hankkimallemme jugend-väliovelle, joka oli purettu pois vanhasta vaasalaisesta talosta. Ovi oli vielä pintakunnostusta ja vetimiä vailla, mutta sai asettua väliaikaisesti paikoilleen siitä huolimatta. Ehkä ehtisimme kunnostaa sen syksyn kuluessa tai sitten emme - se jäisi nähtäväksi.
Päätimme tilata pikkumökin lattiaa varten karkeasti 20 sentin levyistä kuusilankkua. Kerroimme lankkujen toimittajalle, että vähän talonpoikaisempikin laatu kelpaisi, oksankohdat ja pikku kolhut eivät haittaisi. Koska mökki on lämmittämätön, piti lankkujen olla kosteampia kuin lämpimiin sisätiloihin tarkoitetut lankut. Niinpä puutavara kuivattiin ulkona. Se saapui pihaamme lokakuussa.
Lattia saatiin paikoilleen sopivasti ennen kuin syyskelit toden teolla kylmentyivät. Kun pohjatyöt oli tehty hyvin, meni lankkujen asentamiseen vain puoli työpäivää. Topi-kissa suoritti työn lopputarkastuksen. Huoneen seinien ja katon panelointi, listoitukset sekä maalaustyöt jäivät odottamaan kevättä 2021 ja kelien lämpenemistä jälleen.
Kevään ja alkukesän 2021 kuluessa asensimme paneelit tulevan kesähuoneemme seiniin ja kattoon. Kaikki oli hieman vinossa suuntaan jos toiseenkin, kuten vanhoissa rakennuksissa melkein kuuluukin olla. Panelointi sujui kuitenkin yllättävän vaivattomasti. Jopa katto, jonka laittoa etukäteen jännitimme onnistui varsin vähillä tuskilla siitä huolimatta, että yksi kattopalkeista oli toisia alempana. Onneksi kuusipaneeli oli taipuisaa tavaraa.
Kesäkuun kuluessa saatiin seinät ja katto maalattua. Seinien väriksi valikoitui Uulan sävy Minttu. Seinien valmistuttua päästiin naputtelemaan listoja paikoilleen. Alkoi lupaavasti vaikuttaa siltä, että huone jossain lähitulevaisuudessa voisi jopa valmistua!
Pitkään takaisinlaittoa kunnostettuna odotellut kahdeksanruutuinen ikkunanpoka sai messinkihelat ja pääsi takaisin vanhaan aukkoonsa, jossa oli karmeissa uusi pellavaöljymaali. Taas näytti asteen verran valmiimmalta. Toisessa ikkuna-aukossa oli vielä pressu, koska emme olleet ehtineet siihen kuuluvien pokien kunnostuksen pariin vielä.
Maalaustyön loppuhuipennus oli lattian ja jalkalistojen maalaus. Sävy oli Uulan Louvre, syvä aavistuksen siniseen taittava tummanvihreä. Lattian kuivuttua oli aika aloittaa huoneen kalustaminen. Kalusteiden kunnostus oli alkanut samoihin aikoihin seinien maalauksen kanssa ja ensimmäiset vanhat, päivityksen kokeneet mööpelit kannettiin sisään. Kukaties ennen syksyä huoneeseen pääsisi vielä kokeilemaan yöpymistäkin?
