Sauna

Sauna alkuvaiheessa...

...ja erinäisten maisematöiden sekä katto- ja julkisivuremontin jälkeen syksyllä 2018.

Kyläkoulun pihapiirissä on sympaattinen, punaisen mummonmökin näköinen saunarakennus. Rakennuksessa on ollut aikaisemmin koulun keittola. Rakennus on selvästi kyläkoulua nuorempi, 1940-luvun lopulla valmistunut, mutta siihen käytetyt hirret saattavat olla vanhojakin - ainakin yhteen on lyijykynällä piirretty vuosiluku 1860.

Pihavarastosta löytyi useita suurikokoisia kattiloita, joissa oppilaille on keitelty puuroja ja vellejä. Löytyipä kolme leipälapiotakin. Nykyisin rakennuksessa ei enää hellaa ole, saati sitten leivinuunia, ja huonejärjestyskin on hieman keittolan ajoista muuttunut.

Nyt rakennuksessa on saunakamari, sauna ja pieni pukeutumistila.

Saunan ympäristöä keväällä 2013.

Sisälle päästyämme ensimmäiseksi huomiomme saunassa kiinnitti sen hyvä tuoksu. Sitten havaitsimme saunan seinien kauniisti veistetyt, tummuneet hirret. Käsityötä parhaimmillaan.

Sauna on miellyttävän tilava ja saunakamarissa mahtuu tarvittaessa majoittumaan. Löylyt ovat pehmeimmät koskaan tapaamamme ja jo varsin alhainen lämpötila riittää takaamaan oivallisen saunomiskokemuksen.

Ensimmäisiä toimenpiteitä saunassa oli persikanvärisen muurin maalaus valkoiseksi. Ajatuksena oli yksinkertaistaa ja rauhoittaa kirjavanpuoleista värimaailmaa - esimerkiksi pukeutumistilan räikeän pinkki lattia oli melko eksoottinen näky.

Saunan ympäristöä syksyllä 2016.

Hyönteisvaurio

Havaitsimme melko varhaisessa vaiheessa, että saunakamarin seinässä alimmassa hirressä on jonkinlainen hyönteisvaurio. Päätimme seurailla vaurion etenemistä kaikessa rauhassa. Vaurio ei ensi alkuun näyttänyt siltä, että mitään toimenpiteitä tarvitsisi tehdä. Toisaalta sitä ei myöskään kunnolla nähnyt korkean jalkalistan takaa.

Kesällä 2014 listan alta oli varissut puusilppua. Ylempänä hirressä näkyi myös tuoretta puupölyä. Päätimme poistaa jalkalistat ja tutustua vaurioon paremmin, sillä se vaikutti ainakin yhdellä seinällä etenevän parhaillaan. Listojen alta paljastui pahoin syöty alin hirsikerta. Pohjoisseinällä hirsi oli syöty yhdessä kohtaa läpi saakka niin, että saunakamarin puolelta pääsi koputtelemaan ulkolaudoitusta. Hirressä tuntui myös käsin koetellen paikoin jonkin verran kosteutta.

Vaurio oli sitä kokoluokkaa, että ihan pienillä ensiaputoimilla ei pitkälle pärjättäisi. Ajattelimme ennen hyönteisvaurion laajuuden havaitsemista, että saunarakennuksen remontiksi riittäisi tiilikaton puhdistus ja maalaus itse sekoitetulla sementtimaalilla sekä ulkoseinien punamultaus. Näin ne projektit yllättäen kasvavat!

Saunan kunnostus 2017 - 2020

Saunan kattotiilet päätettiin uusia, sillä vanhat olivat saavuttaneet tiensä pään. Valitsimme uusiksi tiiliksi yksiaaltoisen punaisen savikattotiilen. Ennen kuin kattoa voi alkaa kunnostaa, täytyi saunan vieressä kasvava, puolittain katon päälle nojautuva jättimäinen pihlaja kaataa pois. Se tehtiin syyskuussa 2016. Puun kaato on aina jännittävää hommaa ja tässä tapauksessa samasta kohdasta kasvoi kymmenkunta erillistä paksua runkoa.

Yllä lähtötilanne (kuva keväältä 2013) ja sama näkymä pihlajan kaadon jälkeen (syksy 2016.) Kun puu oli poistettu, näkyi kattotiilten kurja tilanne entistä paremmin joka suunnalle.

Katon tilanne muutamaa viikkoa ennen uusimista maaliskuussa 2017.

Vanhat kaksiaaltoiset betonikattotiilet lähtivät irti ripeässä tahdissa. Sää suosi purkutyötä. Menikö tuntiakaan, kun kaikki tiilet oli nakeltu maahan. Tiilten alta paljastui vanha, varsin hyväkuntoinen pärekatto. Sen päälle oli sitten tiilikatto aikoinaan ladottu.

Seuraavaksi vuorossa oli aluskatteen rakentaminen. Vanhat päreet saivat päälleen pystyruoteet, joiden päälle tuli muovi ja sen päälle puolestaan vaakaruoteet tiilten latomista varten. Emme ole muovin ystäviä rakentamisessa, mutta onneksi tässä muovin molemmat puolet pääsevät tuulettumaan, joten ehkä kestämme sen tällä kertaa.

Tiilikatosta tuli ilahduttavan jämpti ja ryhdikäs. Peltiä tuli tarvittaviin paikkoihin mm. piipun juurelle. Myös sisäänkäynti sai uuden huopakatteen. Otsalaudat uusittiin ja samoin sauna sai uuden vesikourun sekä -rännin, jotka valkoisina kätevästi uppoavat otsa- ja nurkkalautojen muodostamaan valkoiseen taustaan.

Kun katto oli saatu hienoon kuntoon, näyttivätkin haalistuneet seinät ja hieman rapistumaan päässeet ikkunat silmiimme kamalilta. Etenkin saunan paahteen puoliset seinät olivat kovasti harmaantuneet. Seuraavaksi siis punamullan keittoon ja ikkunat entisöintiin!

Sauna ympäristöineen huhtikuussa 2017.

Projekti "Saunan pokat" sai alkunsa, kun aivan sattumalta löysimme varaston pölyistä saunan sisäpokat muiden, taloon kuulumattomien pokien sekamelskasta. Mikä oli missäkin kunnossa, pölyisiä kaikki ja kitit osasta vallan pudonneet. Pelastimme pokat muiden tuhoon tuomittujen joukosta ja tutustuimme niihin tarkemmin. Joku vaati puukorjausta, suurin osa ei, vaan normaali ikkunankorjaus riittäisi.

Voisiko koko homman tehdäkin omana työnä?

Sisäpokat koekappaleina testasin Speedheateria, rissatalttaa, kittikaavinta ja muita uudenkarheita työvälineitäni. Ihka ensimmäinen yritykseni irrottaa laseja pokista - ja se onnistui vallan kiitettävästi. Ei ainoatakaan särkynyttä ruutua! Sitten pohjamaalia, jonka kuivuttua testasin ensimmäiseen potilaaseen puhtaaksi pesemieni lasiruutujen kiinni kittaamista. Oli kuin olisi pieniä pullapitkoja pyöritellyt, kun kittiä sopiviksi nauhoiksi puuhasteli. Ja sitten vain kittiä kyntteisiin, lasi napakasti perään, lasituslangat kiinni - jälleen pysyivät ruudut ehjinä - ja päällyskittipötköt paikoilleen ja niitä kittiveitsellä viistelemään. Yllättävän hyvää jälkeä ensikertalaiselta.

Päällemaalaus jäi vielä odottamaan, kun käänsimme katseemme saunan ulkopokiin. Noinkohan nekin hoituisivat omana työnä? Tippalistat näyttivät huonoilta lähes kautta linjan, puukorjauksia tiedossa siis... mutta jospa sittenkin?

Ei muuta kuin rohkeasti hommiin!

Saunan seutua elokuussa 2017.

Talveen valmistautuva sauna pakkasaamun auringossa...

...ja hetkeä myöhemmin usvassa.

Tulppaanit kukkivat ja lampaat saapuivat kesänaapureiksemme, kun saunan julkisivuremonttia aloiteltiin toden teolla kesän 2018 kynnyksellä. Ensin rapsuteltiin ikkunoiden vuorilautoja. Vanha maali oli hapertunut ja irtosi helposti lähes kokonaan.

Sisärakenteista löytyi lisää hyönteisvaurioita. Yhdessä ikkunankarmissa oli tupajumien ravintola, jonka poistimme ja korjasimme terveellä puupaikalla. Vika oli syntynyt, koska ulkopoka oli korvattu tippanokattomalla sisäpokalla! Tippanokan merkitystä ei käy vähätteleminen. Päätimme tehdä sisäpokasta ulkopokan. Tippanokkalistaa oli saatavilla, se vain liimalla kunnolla kiinni ja uudet kulmaraudat, kittaus ja maalaus. Kohta olisi tilanne taas hallinnassa.

Vähän mittavampi vaurio löytyi saunan välikön pinkiksi maalattujen lattialankkujen kätköistä. Niihin oli ilmestynyt kuolemankellojen lentoaukkoja ja muutaman kuolemankellon bongasimme välikössä mönkimässä myös. Avasimme kokeeksi lattiaa ja kas, paikoin ainoa kiinteä osa lankuissa oli maali! Purkuun koko hoito. Saunaan kulku muuttui jännäksi eikä sinne enää ollut huonompikuntoisilla vierailla asiaa.

Julkisivujen puukorjausten jälkeen päästiin laittamaan punamultaa. Kahteen pekkaan maalaten sauna vei kaksi päivää - tai puolitoista. Selvisimme siis hurjan paljon nopeammin kuin päärakennuksen kanssa, mutta olihan rakennusten kokoerokin melkoinen.

Punamultauksen jälkeen oli vuoro maalata karmit ja vuorilaudat pellavaöljymaalilla.

Valmiiksi maalattu sauna illan kuutamossa.

Sauna odottamassa ukkosta ja viimeisiä kunnostuksessa olevia ulkopokia.

Kesän 2018 kuluessa saatiin tehtyä uusi lankkulattia saunan välikköön. Siitä tuli hyvä ja jämäkkä alusta meidän kävellä ja epäystävällinen kuolemankellon toukan nakerrella. Maalaus jäi vielä odottamaan. Saunan sisätilojen pään menoksi meillä oli tukku muitakin suunnitelmia, mutta ajanpuutteen vuoksi niiden toteutus oli pakko lykätä eteenpäin.

Saunan ja varaston seutua syksyllä 2018. Uusi punamulta hehkuu.

Viimeinenkin kunnostettu ulkopoka on saatu paikoilleen.

Sisätilat jäävät odottamaan todennäköisesti vuoden sisään tapahtuvaa kunnostustaan. Helmikuun 2019 komeaa lumivaippaa.

Kesällä 2019 ehdimme viimeinkin maalaamaan saunan välitilan lattian. Betonisiin reunoihin laitoimme Betoluxia ja lankkulattiaan Uulan puulattiamaalia. Hyödynsimme näin kätevästi keittiön lattian maalauksesta yli jääneet maalinjämät.

Toukokuussa 2020 pääsimme vauhtiin saunakamarin paneloinnissa. Myös huolimattomasti maalattu kamarin katto piti maalata siistimmin ja kunnolla peittävästi. Oli monenlaista listaa maalattavaksi: kattolistaa, kulmalistaa, nurkkalistaa, jalkalistaa... Pohjamaalatut paneelit piti maalata suunnitellulla sinisen sävyllä. Lopuksi olisi lattian vuoro saada uusi väri, ja sen jälkeen listat paikoilleen. Ovien teko oli annettu aiemmin keväällä puusepän huoleksi ja niitä oli määrä odotella saapuviksi juhannukseen mennessä.

Eihän tästäkään remontista ilman rälläköintiä selvitty!

Juhannussauna jäi haaveiden tasolle monestakin syystä. Muun muassa toisen remontoijan murtuneet kylkiluut hidastivat toimintaa merkittävästi. Lisäksi puuseppä ilmoitti, että ovet ehtivätkin työn alle vasta elokuussa. Eipä sitten enää kiire ollutkaan.

Pikkuhiljaa löylyhuoneen sisustus saatiin purettua niin, että jäljelle jäi pelkkä kiuas. Saunakamarin panelointi valmistui ja seinät saivat pintaansa lemmikinsinistä väriä. Listat odottivat vuoroaan puuliiterissä.

Betonilattiat maalattiin mustikansinisellä Betoluxilla kahteen kertaan. Löylyhuoneen vanha oviaukko suljettiin ja suihkuseinään laitettiin järeää, käsittelemätöntä lehtikuusilankkua. Sitten oli aika kutsua paikalle putkimies asentamaan uusi suihku paikoilleen. Vielä ovi uupui.

Saunakamarin viimeistely sai odottaa vuoteen 2022, jolloin saimme sisustuksen viimeinkin valmiiksi. Muutama lista enää puuttuu. Samaisen vuoden syyskuussa myös täysin palvellut vanha Kota-kiuas vaihdettiin uuteen, jokseenkin samanlaiseen - niitä valmistettiin edelleen. Vanha kiuas oli savuttanut ja käryttänyt jo jonkin aikaa, ja lopulta lähemmässä tarkastelussa paljastui kunnon reikä kivitilan ja tulipesän välistä. Kiuas oli kirjaimellisesti saunottu puhki! Onneksi mitään käryä pahempaa ei ollut reiästä koitunut, mutta hieman pyyhimme säikähdyksen hikeä otsiltamme, ja totesimme, että kiuaskivet kannattaa todellakin vaihtaa säännöllisesti. Ei raikkaiden kivien vuoksi, vaan metalliosien kunnon tarkistamiseksi!

Uusi kiuas on sekä nätti että antaa hyvät, pitkät ja pehmeät löylyt. Lisäksi se lämpiää pienemmällä määrällä puita kuin vanha - ei huono ominaisuus sekään. Ja saunalyhtyä ei välttämättä tulevina pimeinä talvi-iltoina tarvita, koska lasiluukun läpi loimottava tuli valaisee.