Vanhan kyläkoulun remontti
Koulun pihapiiri loppuvuodesta 2018. Pakkanen on puraissut, mutta piipusta nouseva savu kertoo sisätilan lämmöstä.
Vuonna 1910 rakennettu vanha kyläkoulu siirtyi omistukseemme kesällä 2012. Koulutoiminta oli loppunut 1966, minkä jälkeen rakennus oli ensin ollut muutamia vuosia tyhjillään ja sen jälkeen toiminut kesäasuntona kahdella eri omistajalla. Kesäasuntona se meilläkin oli ensimmäiset vuodet. Kesällä 2019 jätimme vuokra-asunnon kaupungissa lopullisesti taaksemme ja muutimme kyläkoulun ympärivuotisiksi asukkaiksi.
Hauska yksityiskohta oli, että molemmat aikaisemmat omistajapariskunnat olivat opettajia! Me olimme puolestamme aivan eri alan ihmisiä, mutta yhtä kaikki koulun estetiikka vetosi meihin vahvasti. Se oli ihastusta heti ensi kertaa pihaan saapuessamme.
Kyläkoulu aivan uutena vuoden 1910 tienoilla. Portailla vasemmalla koulun veistonopettaja ja oikealla koulun ensimmäinen opettaja, joka opetti siellä useamman vuosikymmenen ajan. Koulun seinät ovat vielä paljaalla hirrellä. Vuorilaudoitus laitettiin vuonna 1912. Kuvan pärekatto korvattiin paloturvallisemmalla palapeltikatolla 1920-luvulla.
Ilmakuva elokuulta 2013.
Ilmakuva vuodelta 1960. Pihapiiri on melko karu ja avoin. Varaston takana ovat koulun lämmitykseen tarvittavat valtavat halkopinot.
Kyläkoulu oli rakennettu arkkitehti Yrjö Sadeniemen vuonna 1904
laatimien mallipiirustusten mukaan. Joidenkin lähteiden mukaan
Sadeniemen mallipiirustukset olivat tyystin kadonneet, mutta itse emme
pitäneet tätä kovin todennäköisenä - olihan piirustusten mukaan
rakennettu lukuisia maalaiskansakouluja koko Suomen alueelle.
Onnistuimmekin vuonna 2014 saamaan haltuumme kopioita muutamista kunnan
arkistojen kätköissä säilyneistä piirustuksista, jotka antoivat
viitteitä siitä, millainen koulu oli aivan uutena ollut.
Vuonna 2015 pian katon kunnostuksen jälkeen. Julkisivut vielä odottavat vuoroaan.
Lokakuussa 2018, kun julkisivuremontit on saatu valmiiksi.
Rakenteiltaan kyläkoulu oli pääpiirteissään terve ja ikäisekseen hyvässä kunnossa. Se oli ns. peruspilaamaton; esimerkiksi ulkoremontit oli toteutettu vanhoin menetelmin ja talo oli niiltä osin alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Ainoastaan sisäänkäyntien kaiteet ja terassi poikkesivat alkuperäisistä piirustuksista. Tulisijoja oli rakennuksessa jokaisessa huoneessa, edelleen käyttökuntoisia, joten edellytykset puulämmitykselle olivat hyvät.
Vuosien saatossa sisätiloihin oli tehty joitakin melko vähäisiä
muutoksia. Päätimme ennallistaa rakennusta joiltakin osin ja tehdä
pintaremonttia vanhaa kunnioittavin materiaalein ja menetelmin. Paperitapetteja aikakaudelle ominaisin kuvioin, hengittäviä maaleja, vanhat lankkulattiat esiin uudempien kerrosten alta... Julkisivujen osalta oli myös täysin selvää, että ikkunat entisöitäisiin perinteisin menetelmin ja punamultaa keiteltäisiin, kunhan sen aika koittaisi.
Ensimmäinen vuosi meni etupäässä taloon tutustuen ja tulevia
toimenpiteitä suunnitellen. Joitakin 1970-luvulla tehtyjä rakenteita
purettiin. Kunnolla toimiin tartuttiin kesällä 2013, kun sisätiloissa
aloitettiin pintaremontti koulun toisesta päästä. Puolet huoneista
ehdittiin sinä vuonna käydä läpi. Seuraavana vuonna edettiin jälleen
kahden huoneen verran kohti koulun toista päätyä. Viimeinen huone jäi
kolmannen kesän töiksi.
Vuonna 2014 keksimme, että talon remonttiin olisi mahdollista hakea avustusta Museovirastolta. Museovirasto suhtautui hankkeisiimme myötämielisesti ja myönsi meille avustukset ensin koulun peltikaton ruostesuojaukseen ja maalaukseen (toteutettiin kesän 2015 kynnyksellä) ja sitten koulun ikkunoiden ulkopokien entisöintiin (aloitettiin kesällä 2016, työ jatkuu edelleen, valtaosa ikkunoista on jo saatu kunnostettua.) Avustukset toivat lisämotivaatiota vanhan rakennuskannan ylläpitoon.
Kolmas avustus tuli vuonna 2018 julkisivun kunnostustöihin, joihin kuului mm. punamultamaalaus. Olimme sangen iloisia siitä, että Museoviraston suopeus jatkui - ja luultavasti virastokin oli mielissään aktiivisesta työstämme kulttuurihistorian säilyttämiseksi jälkipolville!
Kyläkoulun pihapiiriin kuuluu kaikkiaan viisi rakennusta. Koulurakennuksen lisäksi tontilla on suuri varastorakennus, maakellari, sauna ja käytöstä poistettu savusauna. Sivurakennuksissa on runsaasti kunnostettavaa ja niiden parissa aloitimme vähitellen työskentelyn kesästä 2017, kun akuuteimmat työt koulurakennuksessa alkoivat olla mallillaan. Odotettavissa on usean vuoden työrupeama sivurakennustenkin kanssa.
Tontin kunnostus on kokonaan oma lukunsa - olemme tehneet vuosien saatossa melko radikaalejakin maisematöitä ja sekä istuttaneet että kylväneet uutta kasvillisuutta. Luultavasti entiset omistajat ja vanhat koululaiset olisivat tontin nykytilaa katsellessaan ihmeissään, sillä paikoin muutokset ovat olleet mittavia.
Pihapiiri tuskin ikinä valmistuu, aina on jotain laiteltavaa, mutta sepä juuri on puuhan hauskuus.
Vielä on töitä tekijöille, kertoivat saunan ja pienen savusaunamökin kauhtuneet julkisivut, kun vuosi 2018 kääntyi kesäksi.
Kesän lopulla sauna oli saanut uuden punaisen värin ja entisöidyt ikkunat. Pikkumökistä oli ehditty vasta purkaa hiukan betonilattiaa. Kaikkea mitä haluaisi ei millään ehdi tehdä niin nopeasti kuin mieli tekisi! Keskeneräisyyden sietäminen on tärkeä ominaisuus ja siihen pihapiiri kyllä kouluttaa.
Koulu marraskuun lopun tähtikirkkaassa yössä 2018.
Pikkumökki viimeinkin hienossa kunnossa, kevät 2024.
Revontuliyö toukokuussa 2024.
Toukokuisen varhaisaamun tunnelmaa pihapiirissä 2024.